Puolesta ja vastaan

Esseitä kirjoista ja aatteista

Toimittaneet Katriina Kajannes ja Matti Kuhna

Athanor
256 sivua

Ilmestyy maaliskuussa 2020

Sisällys

Lukijalle

1

Sisko Ylimartimo: Menneisyyden kuvia ja maailmantaidetta. Visuaalinen etnofuturismi Kalevalan kuvituksissa

Tiina Katriina Kukkonen: Ristiriitoja ja ohipuhumista. Juhanin ja Kolistimen ukon kohtaaminen Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä

Kristian Lindroos: Hyväin työt, pahain puheet – Hj. Nortamo ja Satakunnan Kirjallinen Kerho

Lea Toivola: Kärsimys, rangaistus ja anteeksianto Aleksandr Solženitsynin teoksissa

2

Pekka Perttula: Santeri Alkio – murtavien voimien ja rakentavien aatteiden mies

Katriina Kajannes: Suomalaisuusmies Vihtori Peltonen / Johannes Linnankoski

Aino Keijonen, Kirsti Lähdesmäki ja Helena Rossi: Elsa Heporauta – aikaansa edellä

Jarmo Virmavirta: Liput liehuen realiteettien maailmassa

3

Mikko Ketovuori: Historian ongelma Oswald Spenglerin ja Egon Friedellin kulttuurifilosofiassa

Kari Heino: Filosofeja ja ihmisiä

Matti Kuhna: Henryk Sienkiewiczin Quo vadis Puolan historian allegoriana

Timo Virtala: Albert Einsteinin pasifismi

4

Irma Tapaninen: Toisinnäkijä Algot Untola ja aikakauden aatteet

Jussi Niinenmaa: Humanistina sisällissodan keskellä

Erkki Tuomioja: Väinö Linna ja sisällissodan perintö

Jari Olavi Hiltunen: Tuntemattoman sotilaan sotasyyllisyyspohdiskelu. Hyväntahtoisen auringon valaisemat

Matti Kuhna: Muistaminen Lassi Nummen pienoisromaanissa

Jussi Niinenmaa: Tekijöiden näkijät

5

Sinikka Aaltola: Luonto James Joycen novellissa ”Kuolleet”

Marja-Leena Lyyra-Kukkonen: Aatteet – mielen vaatteet

Jaana Erkkilä-Hill: Kirje Tyyne Eskolle (1920–2011)

Kalevi Laalo: Lupiineja luuserille

Lassi Nummi: Laulu muoville

6

Sakari Katajamäki: Puumuna – eräs tviittausvillitys Lauri Viidan kertomana

Katriina Kajannes: Kullervo Rainio ja Lassi Nummi – runoilijaveljet

Tuulikki Valkonen: Marko Tapion Aapo Heiskasen viikatetanssin ja Arktisen hysterian taustoista

Katriina Kajannes: Eurooppa Eero Tarastin esikoisromaanissa

Joel Kuortti: Kadonnut Nummi

Lukijalle

Tämä kirja haastaa pohtimaan, ovatko aatteet ja opitut käsitykset tie vireään tajuamiseen vai näkemäeste. Puolesta ja vastaan tarjoaa uusia tulokulmia kirjoihin ja aatteisiin. Kokoelmassa luetaan kotimaisia merkkiteoksia Aleksis Kivestä postmodernisteihin, ja aiheina on myös maailmankirjallisuuden ja filosofian klassikkoja, eikä historiaakaan ole unohdettu. Esseet sisältävät uutta tietoa ja tuoreita tulkintoja. Kokoelma on luonteeltaan dialoginen, ja se esittelee kirjailijoita keskustelussa toistensa kanssa ja heidän henkilöitään vuoropuhujina.

Esseissä analysoidaan ymmärrystä ja väärinymmärrystä, jota on fiktiivisten hahmojen kesken ja oikeitten ihmisten välillä. Ennakkoluulot ja juuttuminen koettuun estävät monesti aidon kohtaamisen ja rakentavan vuorovaikutuksen. Tiina Katriina Kukkonen antaakin esseelleen otsikon ”Ristiriitoja ja ohipuhumista. Juhanin ja Kolistimen ukon kohtaaminen Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä”.  Kristian Lindroos puolestaan näyttää, miten Hj. Nortamo ja Satakunnan Kirjallinen Kerho leikittelevät erilaisilla puhunnoilla ja paljastavat sovinnaisen kielenkäytön onttouden purkamalla sen metaforia.

Irma Tapaninen oikoo tähänastisten Algot Untola -luennan merkillisyyksiä, ja Lea Toivola osoittaa, miten Aleksandr Solženitsyn asemoituu erilaisten puhuntojen ja ajatussuuntien keskellä. Jaana Erkkilä-Hill havainnollistaa sen, että tutkijat voivat arvioida aikalaisteoksia hyvin eri tavoilla. Kokoelma kertoo myös, miten kansallisuusaate ja suomenmielisyys näkyvät eräillä kirjailijoilla, mitä on alkiolaisuus ja mitä yleisesti käytetyt Santeri Alkion sanonnat merkitsevät. Eräät kirjoitukset analysoivat historiaromaaneja ja sotakuvauksia, ja Timo Virtala esittelee Albert Einsteinin pasifismia. Erkki Tuomioja kirjoittaa sovintoa ja yhteisymmärrystä edistävistä historiadialogeista.

Modernistit ovat hyvin esillä. Lassi Nummesta on peräti kolme esseetä. Jarmo Virmavirta kertoo hänen työstään Uudessa Suomessa, toisessa kirjoituksessa on kyse Maisema-teoksesta ja kolmannessa ovat aiheena runoilijaveljet Kullervo Rainio ja Lassi Nummi. Lisäksi kirjassa ilmestyy uudelleen Lassi Nummen ”Laulu muoville”, joka julkistettiin Muoviyhdistys ry:n 30-vuotisjuhlassa 20.11.1970. Mukana on Kalevi Laalon piirtämä kuva runon aihepiiristä. Joel Kuortti esittää tuoreita tulkintoja Markus Nummen proosasta. Laaja-alaisessa kirjassa on tässä mainittujen esseitten lisäksi muitakin.

Osa kokoelman moniäänisyyttä on se, että kirjoittajina on professorien ja dosenttien ohella henkilöitä, jotka ovat työskennelleet muualla kuin yliopistomaailmassa. Tieteentekijöiden rinnalla ovat kortensa kantaneet kekoon eräät politiikasta, journalismista ja koulumaailmasta tutut toimijat eri puolilta Suomea.

Kokoelma toteuttaa Lassi Nummen nimikkoseuran pyrkimyksiä. Lassi Nummi edellytti järjestöltä monipuolista kulttuurityötä, joka ei hänen mukaansa toteutuisi, jos esillä pidettäisiin vain hänen tuotantoaan. Yhdistys haluaa osaltaan vaalia keskustelua nykykirjallisuudesta, klassikoista ja kulttuurista. Pinnalle tulee uusia ja jo unohtuneita teemoja, joiden pohjalta syntyy tuoreita näkökulmia.

  

Kiitos kaikille, joiden ansiosta kokoelma ilmestyy. Se koottiin Lassi Nummen nimikkoseuran piirissä. Kirjoittajat lähettivät mielenkiintoisia tekstejä ja muokkasivat niitä yhä uudelleen. Markus Nummi, Ilari Nummi ja Salla Korpela auttoivat eri tavoin. Lassi Nummen tuotannon oikeudenomistajat ja Muoviyhdistys antoivat luvan julkaista Lassi Nummen runon. Jyväskylän yliopiston kirjasto ja kunnalliset kirjastot palvelivat meitä asiantuntevasti, ja Antti Kajannes auttoi työn kaikissa vaiheissa. Lassi Nummen seuran jäsenet, ystävät, yhteistyötahot ja järjestämiemme tapahtumien yleisö ovat innostaneet meitä. Yhteydenpito heidän kanssaan tarjoaa meille jatkuvasti uusia näkökulmia. Malja heille kaikille!

”Cui dono lepidum novum libellum”, C. Valerius Catullus kysyy runossaan. Tämä nide omistetaan kaikille sen lukijoille. Me kirjoittajat toivomme, että julkaisu ylläpitää ja edistää kirjallisuuden harrastusta, kannustaa entistä monipuolisempaan tulkintaan ja innostaa kulttuurikeskusteluun.

Jyväskylässä ja Porissa 1. tammikuuta 2020 – Seitsemän veljeksen ja Väinö Linnan merkkivuoden alkaessa

Katriina Kajannes ja Matti Kuhna

kirjan toimittajat